Raamattu OnLine

Bible

Jeremia 32

vanha testamentti

  1. 1 Juudan kuninkaan Sidkian kymmenentenä hallitusvuotena -- se oli samalla Nebukadnessarin kahdeksastoista hallitusvuosi -- Jeremialle tuli sana Herralta.
  2. 2 Babylonian kuninkaan sotajoukko piiritti silloin Jerusalemia. Profeetta Jeremia oli pidätettynä Juudan kuninkaanlinnan päävartiossa,
  3. 3 jonne kuningas Sidkia oli hänet sulkenut. Jeremia oli näet profetoinut kuningasta vastaan ja sanonut: "Näin sanoo Herra: Minä annan tämän kaupungin Babylonian kuninkaan käsiin, ja hän valloittaa sen.
  4. 4 Juudan kuningas Sidkia ei pelastu kaldealaisten käsistä vaan joutuu Babylonian kuninkaan armoille. Hänen täytyy kohdata Nebukadnessar silmästä silmään ja puhua kasvotusten hänen kanssaan.
  5. 5 Nebukadnessar vie Sidkian Babyloniaan, ja siellä Juudan kuningas pysyy, kunnes minä jälleen puutun asiaan, sanoo Herra. Turhaa on teidän taistella kaldealaisia vastaan."
  6. 6 Jeremia kertoi: "Minulle tuli tämä Herran sana:
  7. 7 Sinun luoksesi tulee Hanamel, setäsi Sallumin poika. Hän sanoo: 'Aion myydä pellon, joka minulla on Anatotissa. Osta se, niin että se pysyy suvussa.'
  8. 8 Ja todellakin, serkkuni Hanamel tuli luokseni päävartioon, kuten Herra oli puhunut. Hän sanoi minulle: 'Osta minulta pelto, joka on Anatotissa, Benjaminin alueella! Sinulla on siihen oikeus, lunasta se, että se säilyy suvussa.' "Minä käsitin, että juuri tästä Herra oli puhunut.
  9. 9 Ostin siis serkultani Hanamelilta tuon Anatotissa olevan pellon ja punnitsin hänelle maksuksi seitsemäntoista sekeliä hopeaa.
  10. 10 Kirjoitin kauppakirjan ja sinetöin sen, kutsuin paikalle todistajat ja punnitsin hopean vaa'alla.
  11. 11 Sitten luovutin lain ja määräysten mukaan sinetöidyn kauppakirjan sekä sen jäljennöksen
  12. 12 Barukille, joka on Nerian poika ja Mahsejan pojanpoika. Läsnä olivat serkkuni Hanamel ja todistajat, jotka olivat kirjoittaneet nimensä kauppakirjaan, sekä muut päävartiossa olevat Juudan miehet.
  13. 13 Kaikkien heidän nähtensä minä annoin Barukille seuraavan tehtävän:
  14. 14 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: 'Ota nämä kirjat, sekä tämä sinetöity kauppakirja että sen jäljennös, ja pane ne saviastiaan, jotta ne säilyisivät kauan.'
  15. 15 Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: 'Tulee aika, jolloin tässä maassa taas ostetaan taloja, peltoja ja viinitarhoja.'
  16. 16 "Annettuani kauppakirjan Barukille, Nerian pojalle, minä rukoilin Herraa näin:
  17. 17 "Oi Herra, Jumalani! Suurella voimallasi ja väkevällä kädelläsi sinä olet luonut taivaan ja maan. Mikään ei ole sinulle mahdotonta!
  18. 18 Sinä osoitat armoasi tuhansille mutta kostat isien pahat teot heidän lapsilleen. Sinä olet suuri ja väkevä Jumala, Herra Sebaot on sinun nimesi.
  19. 19 Suuret ovat sinun ajatuksesi, voimalliset sinun tekosi! Sinä katselet tarkoin, miten ihmiset elävät, ja annat jokaiselle hänen tekojensa ja töittensä mukaan.
  20. 20 Sinä teit ihmeitä ja tunnustekoja Egyptissä ja teet niitä yhä sekä Israelissa että muitten kansojen keskellä. Sinä olet hankkinut nimellesi kunnian, joka pysyy.
  21. 21 Sinä veit kansasi Israelin pois Egyptin maasta ihmeitä ja tunnustekoja tehden, johdit sen sieltä väkevällä kädelläsi, ojennetun käsivartesi voimalla, niin että kaikki sinua pelkäsivät.
  22. 22 Sinä annoit israelilaisille tämän maan, kuten olit vannoen luvannut heidän isilleen, maan joka tulvii maitoa ja hunajaa.
  23. 23 "Mutta kun he olivat tulleet tähän maahan ja ottaneet sen haltuunsa, he eivät enää kuunnelleet sinua eivätkä eläneet lakisi mukaan. He eivät tehneet mitään, mitä sinä olit käskenyt heidän tehdä. Siksi sinä annoit tämän onnettomuuden kohdata heitä.
  24. 24 Katso, Herra, piiritysvallit ulottuvat jo kaupunkiin saakka, kaldealaiset hyökkäävät sitä vastaan ja valloittavat sen kohta. Miekan, nälän ja ruton lyömänä kaupunki joutuu heidän käsiinsä. On tapahtunut se, mistä olet jo ennen puhunut, sinä näet sen!
  25. 25 Ja nyt sinä, Herra, minun Jumalani, sanot minulle: 'Osta pelto ja hanki todistajat', vaikka kaupunki on joutumaisillaan kaldealaisten käsiin."
  26. 26 Silloin Jeremialle tuli tämä Herran sana:
  27. 27 "Sinä tiedät, että minä olen Herra, kaikkien luotujen Jumala. Onko minulle mikään mahdotonta?
  28. 28 Minä, Herra, sanon näin: Minä annan tämän kaupungin Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin ja kaldealaisten käsiin, ja he valloittavat sen.
  29. 29 Kaldealaiset, jotka nyt piirittävät kaupunkia, tunkeutuvat sinne ja sytyttävät sen tuleen. Kaupunki kaikkine taloineen poltetaan, sillä niiden katoilla ihmiset ovat polttaneet suitsuketta Baalille ja vuodattaneet juomauhreja vieraille jumalille ja vihastuttaneet minut.
  30. 30 Jo menneistä ajoista lähtien Israelin ja Juudan kansa on tehnyt vain sitä, mikä loukkaa minua. Kerran toisensa jälkeen israelilaiset ovat vihastuttaneet minut teoillaan, sanoo Herra.
  31. 31 Tämä kaupunki on perustamisestaan lähtien tähän päivään saakka herättänyt minussa kiivautta ja vihaa. "Nyt minä karkotan Jerusalemin silmieni edestä
  32. 32 kaiken sen pahan tähden, mitä Israelin ja Juudan asukkaat ovat tehneet. He ovat teoillaan vihastuttaneet minut -- he itse ja heidän kuninkaansa, päämiehensä, pappinsa ja profeettansa, koko Juudan kansa ja Jerusalemin asukkaat.
  33. 33 He eivät ole kääntäneet kasvojaan minun puoleeni, selkänsä he ovat minulle kääntäneet. Vaikka minä jatkuvasti olen opettanut heitä, he eivät ole kuunnelleet minua eivätkä ottaneet varteen opetustani.
  34. 34 He ovat pystyttäneet inhottavat jumalankuvansa temppeliin, joka on omistettu minun nimelleni, ja siten saastuttaneet pyhäkköni.
  35. 35 He ovat rakentaneet Baalille uhrikukkuloita Ben- Hinnomin laaksoon, ja siellä he ovat palvelleet Molokia panemalla poikiaan ja tyttäriään kulkemaan tulen läpi. Sitä minä en ole käskenyt heidän tehdä. Kuinka voisi tulla mieleenikään vaatia heitä tekemään sellaisia kauhistuttavia tekoja! Itse he ovat syösseet Juudan syntiin.
  36. 36 "Te sanotte, että tämä kaupunki joutuu miekan, nälän ja ruton lyömänä Babylonian kuninkaan käsiin. Mutta minä, Herra, Israelin Jumala, sanon tästä kaupungista näin:
  37. 37 Minä kokoan sen asukkaat kaikista maista, joihin minä heidät suuressa vihassani ja kiivaudessani nyt hajotan. Minä tuon heidät takaisin tähän paikkaan, ja he saavat asua turvassa.
  38. 38 Silloin he ovat minun kansani ja minä olen heidän Jumalansa.
  39. 39 Minä annan heille yhden mielen ja yhteisen tien, sen, että he aina palvelevat minua. Silloin heidän käy hyvin ja heidän jälkeläisensä menestyvät.
  40. 40 Minä teen heidän kanssaan ikuisen liiton: minä en käänny heistä pois vaan osoitan heille hyvyyttä, ja he pelkäävät ja kunnioittavat minua eivätkä enää luovu minusta.
  41. 41 Minä iloitsen tehdessäni heille hyvää. Minä istutan heidät pysyvästi tähän maahan, sen minä teen koko sydämestäni."
  42. 42 Näin sanoo Herra: "Niin kuin minä olen tuonut tälle kansalle koko tämän suuren onnettomuuden, niin minä annan sille kaiken sen hyvän, minkä olen luvannut.
  43. 43 Vielä tulee aika, jolloin tässä maassa ostetaan peltoja, vaikka te sanotte: 'Se maa on autio, siellä ei ole ihmisiä eikä eläimiä, se on joutunut kaldealaisten käsiin.'
  44. 44 Peltoja ostetaan hopealla, kauppakirjoja kirjoitetaan ja sinetöidään, todistajia hankitaan. Näin tehdään Benjaminin maassa ja Jerusalemin seuduilla, Juudan ja sen vuoriston kaupungeissa, läntisten kukkuloiden ja Negevin kaupungeissa. Minä käännän kansani kohtalon, sanoo Herra."