Raamattu OnLine

Bible

Jeremia 22

vanha testamentti

  1. 1 Herra sanoi minulle: "Mene Juudan kuninkaan palatsiin ja puhu siellä näin:
  2. 2 Kuulkaa, mitä Herra sanoo! Tämän hän sanoo sinulle, Juudan kuningas, joka istut Daavidin valtaistuimella, sinun palvelijoillesi ja kansallesi -- teille kaikille, jotka kuljette näistä porteista:
  3. 3 Tehkää, mitä oikeus ja vanhurskaus vaativat! Pelastakaa riistetty riistäjän käsistä. Älkää sortako muukalaisia, orpoja ja leskiä, älkää tehkö vääryyttä kenellekään. Älkää vuodattako tässä maassa viattomien ihmisten verta.
  4. 4 Jos te tottelette minua, niin vastaisuudessakin tämän palatsin porteista kulkee Daavidin valtaistuimella istuvia kuninkaita. He tulevat hoviväkensä kanssa, vaunuilla ja hevosilla ajaen, ja myös heidän kansansa tulee tänne.
  5. 5 Mutta jos te ette kuuntele, mitä minä teille sanon, tästä palatsista tulee rauniokasa -- sen minä vannon oman nimeni kautta, sanoo Herra!
  6. 6 -- Näin sanoo Herra Juudan kuningashuoneelle: Sinä olet ollut uljas kuin Gilead, kuin Libanonin vuorten huiput. Mutta totisesti minä teen sinut autiomaaksi, asumattomien kaupunkien kaltaiseksi.
  7. 7 Minä määrään tuhoojat sinun kimppuusi. He tulevat kirveineen, kaatavat komeat setrisi ja heittävät ne tuleen.
  8. 8 "Monien maiden ihmiset kulkevat aikojen kuluessa tämän kaupungin ohi ja kyselevät: 'Miksi Herra on tehnyt näin tälle suurelle kaupungille?'
  9. 9 Heille vastataan: 'Sen asukkaat hylkäsivät Herran, Jumalansa, liiton. He rukoilivat ja palvelivat muita jumalia.'
  10. 10 -- Älkää itkekö kuollutta, älkää valittako hänen kohtaloaan! Itkekää häntä, joka viedään pois, joka ei enää palaa, ei näe enää synnyinmaataan."
  11. 11 Näin sanoo Herra Sallumista, Juudan kuninkaasta, josta tuli hallitsija isänsä Josian jälkeen ja joka vietiin pois tästä maasta: "Hän ei enää palaa tänne!
  12. 12 Hän kuolee siellä, minne hänet on vankina viety, eikä hän koskaan enää näe tätä maata."
  13. 13 -- Voi sinua, joka rakennat talosi vääryydellä, yläsalisi ilman oikeutta, joka panet miehet työhön mutta et maksa heille palkkaa!
  14. 14 Sinä sanot: "Minä teen itselleni ison palatsin, avarat yläsalit, laitan talooni ikkunat, paneloin sen setripuulla ja maalaan punavärillä."
  15. 15 Siinäkö sinä näytät kuninkuutesi, että sinulla on komeat setrilaudat? Kyllähän isäsikin söi ja joi kyllikseen, mutta silti hän huolehti siitä, että maassa vallitsi oikeus ja vanhurskaus. Siksi hänen kävi hyvin.
  16. 16 Hän puolusti kurjan ja köyhän oikeutta, ja siksi kaikki oli silloin hyvin. Joka näin tekee, hän tuntee minut, sanoo Herra.
  17. 17 Mutta sinun silmäsi ja sydämesi eivät tavoittele muuta kuin omaa voittoasi, viattomien veren vuodatusta, sortoa ja väkivaltaa!
  18. 18 Sen tähden Herra sanoo Juudan kuninkaasta Jojakimista, Josian pojasta, näin: -- Ei hänelle pidetä valittajaisia, ei kuulu huutoja: "Voi veljeni! Voi sisareni!" Kukaan ei häntä itke, ei huuda: "Voi herraamme! Voi hänen loistoaan!"
  19. 19 Hänet kuopataan kuin aasi, hänen ruumiinsa raahataan pois ja paiskataan Jerusalemin porteista ulos.
  20. 20 -- Nouse, Jerusalem, Libanonin vuorille, huuda ja valita! Anna äänesi kaikua Basanissa, huuda Abarimin vuorilta, sillä kaikki sinun rakastajasi on murskattu!
  21. 21 Minä puhuin sinulle jo silloin, kun vielä elit rauhassa, mutta sinä sanoit: "En kuuntele!" Nuoruudestasi asti olet aina kieltäytynyt kuuntelemasta minua.
  22. 22 Myrsky nousee ja vie paimenesi, rakastajasi kulkevat vankeuteen. Sinä saat häpeän ja pilkan palkaksi pahuudestasi.
  23. 23 Sinun asuinpaikkasi on nyt kuin Libanon, olet rakentanut pesäsi setripuihin. Mutta kuinka voihkitkaan, kun sinulle tulevat kivut kuin synnyttäjälle tuskat!
  24. 24 "Niin totta kuin minä elän", sanoo Herra, "vaikka sinä Konja -- Jojakimin poika, Juudan kuningas -- olisit sinettisormus oikeassa kädessäni, minä repisin sinut irti!
  25. 25 Minä annan sinut niiden käsiin, jotka tavoittelevat henkeäsi ja joita sinä pelkäät: Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin ja kaldealaisten käsiin.
  26. 26 Vieraaseen maahan minä heitän sinut ja äitisi, joka sinut synnytti. Siellä te ette ole syntyneet, mutta sinne te kuolette.
  27. 27 Tähän maahan te ette koskaan enää palaa, vaikka tänne te aina kaipaatte."
  28. 28 Onko tämä mies, Konja, todellakin kelvoton, rikkinäinen saviruukku, astia, joka ei kenellekään kelpaa? Miksi hänet ja hänen jälkeläisensä heitetään pois, viskataan maahan, jota he eivät tunne?
  29. 29 -- Maa, maa, maa! Kuule, mitä Herra sanoo!
  30. 30 Näin sanoo Herra: -- Kirjoittakaa aikakirjoihin tästä miehestä: "Ei perillistä. Mies, jolla ei ollut menestystä." Yksikään hänen jälkeläisistään ei koskaan pääse Daavidin valtaistuimelle hallitsemaan Juudaa.